Kotimaassaan suomenajokoira on kaikkea muuta kuin harvinainen: 1990-luvun suomalaisessa rekisteriaineistossa oli 84.338 rodun koiraa. Skandinavian ulkopuolella sitä tapaa harvoin. Metsässä sen kuulee yleensä kauan ennen kuin näkee.
| FCI | Ryhmä 6 (ajokoirat, jäljestävät koirat ja sukulaisrodut), alaryhmä 1.2 keskikokoiset ajokoirat, rotumääritelmä nro 51, käyttökoetulos vaaditaan |
|---|---|
| Alkuperämaa | Suomi |
| Koko (säkäkorkeus) | urokset 55-61 cm, nartut 52-58 cm; ihannekorkeus uroksilla 57-59 cm, nartuilla 54-56 cm |
| Paino | FCI-rotumääritelmässä ei määritellä painoa |
| Elinajanodote | luotettavaa tutkimukseen perustuvaa lukua ei löytynyt (N/V) |
| Turkki | lyhyt, tiheä ja pehmeä pohjavilla; peitinkarva keskipitkää, tiheää, suoraa, tiiviisti vartalonmyötäistä ja melko karkeaa |
| Rotumääritelmän värit | kolmivärinen: musta mantteli, voimakas punaruskea väri päässä, alapuolella, lavoissa, reisissä ja raajoissa; valkoisia merkkejä tavallisesti päässä, kaulassa, eturinnassa, raajojen alaosissa ja hännänpäässä |
Jänis, kettu ja kuuluva haukku
Rotumääritelmä kuvaa työn tarkasti: suomenajokoira ajaa jänistä ja kettua, seuraa niiden hajua innokkaasti vaikeissakin oloissa, työskentelee itsenäisesti ja ilmaisee riistan kuuluvalla haukulla. Luonteeltaan sen tulee olla rauhallinen ja ystävällinen, ei koskaan aggressiivinen, mutta silti toiminnanhaluinen.
Oma rotumääritelmä vuodesta 1932
Suomessa eli 19. vuosisadan alussa paikallisten koirien lisäksi paljon muualla Euroopassa tunnettujen ajokoirien kaltaisia koiria. Suomen Kennelliiton perustaminen vuonna 1889 käynnisti varsinaisen rotuhistorian, ja ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin vuonna 1932. Jalostusyhteisöt ja varhaiset risteytykset muovasivat kantaa. Toinen suomalainen metsästyskoira, jolla on aivan erilainen työskentelytapa, on lintuja haukkuva suomenpystykorva. Pohjoismainen ajokoirasukulainen on hamiltoninajokoira.
Mitä se tarvitsee ulkona
Asuinalueen tavalliset lenkit eivät riitä koiralle, joka on jalostettu työskentelemään jäljellä tuntikausia. Ellet metsästä, tarjoa sille kunnollista nenätyötä: pitkiä jälkiä, henkilönetsintää ja vaelluksia pitkässä liinassa. Irtipito on harkittava tarkkaan, sillä tuoreelle jäljelle lähtevä ajokoira päättää itse, milloin palaa.
Turkki talviseen metsään
Karkea peitinkarva ja pehmeä pohjavilla suojaavat kosteudelta ja kylmältä, eikä turkki vaadi paljon hoitoa. Harjaus kerran viikossa riittää, karvanlähdön aikana useammin. Tarkista tassut ja korvat metsäretken jälkeen.
Kaksi terveystulosta, jotka on hyvä tuntea
Suomenajokoiralla on kuvattu varhain alkava ja nopeasti etenevä pikkuaivoataksia. Suomalainen tutkimusryhmä löysi vuonna 2012 syyksi peittyvästi periytyvän SEL1L-geenin mutaation. Sairastuneilla pennuilla ilmeni kävelyhäiriöitä jo kolmen kuukauden iässä, ja noin 10 prosenttia tutkitusta populaatiosta kantoi geenimuutosta (Kyöstilä et al. 2012). Sen jälkeen jalostuksen tueksi on ollut saatavilla geenitesti. Lonkkien osalta tietoa antaa ruotsalainen tutkimus: vuosina 2007-2016 kuvatuista 412 suomenajokoirasta 18,2 prosentilla oli C-E-asteinen lonkkaniveldysplasia (Engdahl et al. 2026). Luotettavaa elinikälukua emme löytäneet. Pyydä nähtäväksi molempien vanhempien geenitestit ja lonkkatulokset.
Sopii metsästäjälle, jolla on oma alue
Rotu sopii ihmiselle, joka metsästää tai tarjoaa vastaavaa tekemistä eikä pidä sen haukkua häiriönä.
Harkitse toista rotua, jos hiljaisuus on tärkeää
Ahtaalla asuinalueella, metsässä vapaana kulkevaa koiraa toivoen tai kaupunkielämän seurakoiraksi valittuna suomenajokoira tuskin viihtyy. Sen ääni kuuluu avaraan metsään, ei rappukäytävään.
Sopisiko näin innokas jälkikoira elämääsi? Selvitä se rotutestillä, ja lue lisää kirjastamme „Welcher Hund passt WIRKLICH zu dir?“ (saksankielinen kirja). Pennun ensimmäisiin viikkoihin saat maksuttoman pennun aloituspaketin. Jos kotonasi asuu jo suomenajokoira, tutustu koiramuotokuviimme tai puukehyksiseen julisteeseen.
Lue lisää
- Beagle: nenä, jonka mukana tulee koira, ja mitä se arjessa tarkoittaa
- Koira vetää hihnassa: 5 yleistä virhettä
- Leimautumisaika: miksi ”mahdollisimman paljon” on väärä neuvo
Lähteet, tarkistettu 20.10.2026: FCI-Standard Nr. 51 Suomenajokoira (Finnischer Laufhund) (fci.be, saksankielinen versio 14.11.2000, voimassa oleva alkuperäinen rotumääritelmä 17.07.1997); Kyöstilä K et al., A SEL1L mutation links a canine progressive early-onset cerebellar ataxia to the endoplasmic reticulum-associated protein degradation (ERAD) machinery, PLoS Genetics 2012; Engdahl K et al., Prevalence of hip and elbow dysplasia in young adult dogs in Sweden, Veterinary Record 2026; Karjalainen L, Ojala M, Generation intervals and inbreeding coefficients in the Finnish Hound and the Finnish Spitz, Journal of Animal Breeding and Genetics 1997; McMillan KM et al., Longevity of companion dog breeds: those at risk from early death, Scientific Reports 2024 (rotu mainittu, mutta sitä ei arvioitu).
Kirjalinkkimme ovat kumppanuuslinkkejä. Ostamalla niiden kautta tuet meitä ilman lisäkuluja itsellesi.
